9.Säännöt
1.Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Riihimäen Lukion Seniorikilta ry. Sen kotipaikka on Riihimäen kaupunki.
2.Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistyksen tarkoituksena on olla nykyisen Riihimäen lukion (perustettu 1976) ja Riihimäen lukion edeltäjäkoulujen entisten oppilaiden ja entisten sekä nykyisten opettajien ja muun henkilökunnan yhdyssiteenä sekä ylläpitää harrastusta ja kiintymystä koulua kohtaan ja vaalia koulun perinteitä.
Riihimäen nykyisen lukion edeltäjäkouluja ovat:
Riihimäen yhteiskoulu 1905-1931, Riihimäen yhteislyseo 1931-1944, Riihimäen lyseo 1944-1971, Riihimäen yhteislyseo 1971-1976 ja Riihimäen tyttölyseo 1944-1971, Karan yhteislyseo 1971-1976, Riihimäen yhteiskoulu 1963-1976, Pohjolanrinteen lukio ja iltalinja 1976-1990, Pohjolanrinteen lukio 1990-1994, Riihimäen iltalukio 1990-1994 ja Riihimäen aikuislukio (perustettu 1994)
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
järjestää jäsenilleen tilaisuuksia tapaamiseen ja koulumuistojen elvyttämiseen, kokoaa ja tallentaa koulumuistelmia ja kaskuja sekä kouluun liittyvää kuva-aineistoa sekä harjoittaa koulun toimintaa ja historiaa koskevaa julkaisutoimintaa, ylläpitää yhteyttä kouluun, oppilaisiin sekä oppilaskuntaan ja avustaa sen vapaita kulttuuripyrkimyksiä.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys
voi kerätä varoja koulua lähellä olevia tarkoitusperiä tukevien rahastojen perustamiseksi ja kartuttamiseksi sekä voi vastaanottaa lahjoituksia ja testamenttivaroja.
3.Jäsenet
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen 2. kohdassa mainittujen koulujen entinen oppilas sekä entinen tai nykyinen opettaja ja muuhun henkilökuntaan kuulunut tai kuuluva, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen.Yhdistyksen jäsenet ovat joko vuosijäseniä tai ainaisjäseniä tai kunniajäseniä.
Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti editänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.
4.Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvollisuudet, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
5.Jäsenmaksu
Varsinaisilta jäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun tai ainaisjäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää vuosikokous.
Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.
6.Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa
kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja ja kahdeksan(8)
muuta varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenistä tulee vähintään viisi (5)
olla Riihimäeltä tai lähiympäristöstä. Varsinaisista jäsenistä eroaa vuosittain puolet, ensimmäisen vuoden erovuoroiset ratkaisee arpa. Hallituksen toimkausi on vuosikokousten välinen aika.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaa tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä.
Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enmmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
7.Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.
8.Tilikausi ja tilintarkastus
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.
9.Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä huhtikuussa.
Ylimäääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa(1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni.
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin
määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä.
Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
10.Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetulla kirjeellä, yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä lehdessä tai sähköpostitse.
11.Vuosikokous
Yhdistyksen vuosikouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1.kokouksen avaus
2.valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkistajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa.
3.todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4.hyväksytään kokouksen työjärjestys
5.esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto
6.päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7.vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo-ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruudet
8.valitaan joka toinen vuosi hallituksen puheenjohtaja ja vuosittain muut jäsenet erovuoroisten tilalle
9.valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja heille varatoiminnantarkastajat
10.käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
12.Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintää kolmen neljäsosan(3/4) enmmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat perustettavaan stipendirahastoon, jota käytetään purkukokouksen määräämällä tavalla yhdistyksen tarkoitusperien toteuttamiseen. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.